tiistai 30. kesäkuuta 2015

Anki auttaa kertaamaan

2 kommenttia

"Kertaus on opintojen äiti", kuuluu paljon käytetty sanonta. Vaikka omaisi kuinka hyvät muistiinpainamistaidot tahansa, on kertaamisesta aina hyötä - kuten toistot kuntosalilla vahvistavat lihaksia, toistot opiskelun yhteydessä vahvistavat muistia.

Kertaamisen saralla erilaiset muisti- ja kertauskortit ovat olleet tärkeä apuväline niin meillä kuin muuallakin. Myös niistä on olemassa jos jonkinlaista tietokone- ja älypuhelin-versiota, mutta yksi ohjelma on monen mielestä ylitse muiden: Anki.


Kuten Wikipedia ohjelmaa kuvailee: "Anki on vapaa aikavälikertaukseen perustuva flash-kortti-ohjelma. Se pyrkii auttamaan käyttäjiä oppimaan ja muistamaan flash-korttien muotoon tallennettua tietoa. Ohjelman aikatauluttamisalgoritmi aikatauluttaa korttien kertausta siten, että sisältö muistettaisiin mahdollisimman vähällä kertaamisella." Anki on alkunperin tietokoneohjelma (sekä PC että Mac), mutta siitä löytyy nykyään myös online-versio sekä älypuhelinsovellus (Android ja Apple-laitteet). Ankin käyttäminen ei ole siis älypuhelimen tai välttämättä edes oman tietokoneen omistamisesta kiinni, eli se sopii esimerkiksi koulussa tai kirjastossa käytettäväksi.


Yksinkertaisimmillaan meininki näyttää tältä: ensin näkyy mieleenpalautettava sana/asia,
"Näytä vastaus" -nappia painamalla taas pääsee arvioimaan, miten hyvin sanan/asian muisti
- jos muisti. Oma arvio vaikuttaa siihen, kuinka pian sana/asia palaa kerrattavaksi,

Itse olen käyttänyt Ankia jo useamman vuoden ja ollut ohjelmaan tyytyväinen. Omia muistikorttipakkoja on helppo luoda ja muokata sisällöllisesti ja visuaalisesti mieleisiksi. Myös muiden käyttäjien tekemiä, ladattavissa olevia pakkoja on hurja määrä - ei pelkästään japanin vaan useamman muunkin kielen ja kokonaan muun oppiaineen (esim. biologia, fysiikka, musiikki) opiskeluun liittyviä pakkoja. Ohjelma sopii siis mainiosti muillekin kuin vain japanin kielen opiskelijoille!

Käytätkö Ankia? Onko siitä ollut opinnoissasi hyötyä?

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Sunnuntain suositus: タイムマシン部G

0 kommenttia

Uusi viikottainen sarja alkaa! Joka sunnuntai esittelen yhden japanilaisen podcastin/radio-ohjelman, tv-sarjan, blogin, sarjakuvan tai muun vastaavan mediatuotteen, jonka olen kokenut hyödylliseksi ja viihdyttäväksi.

Olen tänä kesänä kesätöideni yhteydessä kuunnellut todella paljon erilaisia japanilaisia podcasteja ja radio-ohjelmien jaksoja Youtuben kautta. Siinä missä suosikkilistallani on useampi eri sarja ja tekijä, on yksi erityisen mainio podcast, jolle haluan antaa kunnian olla ensimmäinen sunnuntain suositus: タイムマシン部G!



タイムマシン部G on Ryo Shirai -nimisen kolmekymppisen miehen juontama humoristinen podcast, joka käsittelee milloin mitäkin, yleensä juontajan omasta elämästä kimmokkeita saaneita aiheita. Shirai on juontajana oikea moottoriturpa, jonka jutut käyvät välillä niin hillittömiksi, että taustalla hekottavan AD Kasaharan nauru yltyy oikeaksi huutonauruksi. Komiikan tajunsa lisäksi Shirailla on varsin monipuolinen populaarikulttuurin tuntemus, mikä näkyy monenlaisina intertekstuaalisina viittauksia niin japanilaisiin kuin ilahduttavan usein myös länsimaalaisiin mediatuotteisiin, enimmäkseen elokuviin.

Reippaan kahden olemassaolovuotensa aikana タイムマシン部G on pullauttanut ulos 67 jaksoa, joiden pituus on yleensä noin tunnin, viime aikoina noin 45 minuutin luokkaa. Kuunneltavaa siis on! Jaksojen ilmestymistahdissa on ollut vaihtelua, mutta ilmeisesti tällä hetkellä Shirailla ja Kasaharalla olisi tarkoitus tuottaa ainakin yksi jakso kuukaudessa.

Podcastin nopeatempoisuuden ja aiheiden sekalaisuuden takia jaksot eivät sopine ihan aloittelijoille, mutta edistyneemmille opiskelijoille ne tarjoavat varmasti hyvää kuunteluharjoitusta!

タイムマシン部G kaikkine jaksoineen löytyy Youtubesta.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Tabletista elektroniseksi sanakirjaksi

2 kommenttia

Tässä merkinnässä ajattelin jakaa kanssanne "salaisuuden", joka on helpottanut suuresti japanin opiskelujani: miten (Android-) tabletti (tai älypuhelin) taipuu elektroniseksi sanakirjaksi.

Aikoinani vaihdossa ollessani suurella osalla japanilaisista ystävistäni sekä muutamilla japanin kieltä pääaineenaan opiskelevalla vaihtarikaverilla oli elektroninen sanakirja, sellainen DS-pelikonsolia muistuttava vempain. Harkitsin itsekin moisen ostavani, mutta hieman googlella sopivia malleja selviteltyäni useampikin taho suositteli sen sijaan tabletin tai älypuhelimen hankkimista. Syitä oli ainakin kaksi: markkinoilla olevat elektroniset sanakirjat on suunniteltu pääosin japanilaisille käyttäjille, joilla on erilaiset tarpeet kuin japanin kielen opiskelun alkuvaiheessa olevalla ulkomaalaisella. (En kiellä, etteikö edistyneelle opiskelijalle elektroninen sanakirja voisi olla kerrassaan hyödyllinen.) Toinen syy oli, että saman hintaiseen (ellei jopa halvempaan) tablettiin/älypuhelimeen saa sanakirjaominaisuuksien lisäksi kasapäin kaikenlaista muuta hyödyllistä aina peleistä e-kirjanlukijoihin. Päätin luottaa internetin anonyymiä neuvonantajaa ja hankin ensimmäisen tablettini - enkä katunut!

Ensimmäinen tablettini oli kiinalainen halppismalli, joka aikansa palveltuaan pääsi viettämään eläkepäiviä rakkaan äiteeni huomaan. Nykyinen tablettini taas on puolitoista vuotta sitten hankkimani Nexus 7 (2013-malli), joka toimii edelleenkin täysin moitteettomasti ja jota voin täydestä sydämestäni suositella. Kummankin tabletin käyttöjärjestelmä on Android, eli kummassakin käytin samoja sovelluksia, joilla tablettini sanakirjaksi loihdin. Ja ne ovat:

mazec3, käsinkirjoituksen konekirjoitetuiksi merkeiksi muuttava näppäimistösovellus sekä

- Aedict3, englanti-japani -sanakirjasovellus.

Olen yleensä pihi lataamaan muita kuin ilmaisia sovelluksia, mutta mazecin ja Aedictin kohdalla olen onnellinen, että poikkeuksen tein. Vaikka kummallakin on toki omat heikkoutensa, hyviä puolia on paljon enemmän. Ja erityisesti yhdessä ne muodostavat oikean killer combon!

Yläpuolella Aedict3, alapuolella mazec3

Kuten ehkä esimerkistä näette, kanjiraapusteluni ovat enimmäkseen kaikkea muuta kuin kalligrafian taidonnäytteitä. Silti mazec arvaa tarkoittamani kanjin suurimman osan ajasta oikein. Ja vaikka ei heti arvaisi...


...viimeistään lisäehdotuksista haluttu kanji löytynee. Erityisesti tsiljoonavetoisissa kanjeissa radikaalini tuppaavat olemaan turhan leveitä, jolloin ensimmäisessä ehdotuksessa yhden kanjin sijaan saatetaankin tarjota kahta kanjia. Lisäehdotuksista löytyy kuitenkin yleensä myös yhdistelmä eli kanji, jota alunperin hain. Lisäehdotukset ovat lempeitä silloinkin, kun kanjin piirtojärjestys on ollut väärä. mazec tunnistaa toki myös kana-merkkejä ja tarvittaessa osaa muuttaa ne kanjeiksi. mazec tunnistaa jossain määrin myös länsimaalaisia aakkosia, mutta meikäläisen pikakauno on poloiselle vähän liian kova paikka.

Mitä taas tulee Aedictiin, kyseessä on yksi Android-laitteiden suosituimmista ja pidetyimmistä (englanti-japani) sanakirjoista. Eikä ihme! Sovellus on hyvin monipuolinen. Ulkoasu ei ehkä ole modernein ja kaunein, mutta ymmärtääkseni siihenkin on tulossa tulevaisuudessa muutos. Sovellus toimii haluttujen sanakirjojen (itselläni Jim Breenin JMDict, KanjiDIC2 ja Tatoeba Example Sentences Project; valittavana on kuitenkin muitakin, esimerkiksi jonkun tietyn alan sanaston sanakirjoja) latausta lukuunottamatta offline-tilassa.


Eri kanjikombinaatioiden ja esimerkkilauseiden lisäksi Aedict tarjoaa monipuolisesti tietoa itse kanjeista: mm. eri lukutavat, vetojen määrän, millä luokalla japanilaiset kanjin oppivat, mihin JLPT-tasoon kanji kuuluu, Heisig-järjestysnumeron (joka tosin tuntuu perustuvan eri RTK-versioon kuin mitä itse käyn läpi) sekä piirto-ohjeet. Aedictissa on ymmärtääkseni myös paljon muita ominaisuuksia (mm. JLPT-quiz, muistivihko), mutta en niitä ole käyttänyt. Tässä ensi kertaa kunnolla tutkaillessani löysin myös erillisen käsinkirjoitus-haun! Eli ilmeisesti ilman mazeciakin Aedictia pystyisi operoimaan ihan vain sormella piirtämällä. (Itse silti joka tapauksessa lataisin myös mazecin, koska sitä voi käyttää myös muiden sovellusten yhteydessä, onhan se näppäimistösovellus.)

Nyt joku saattaa jupista ja mutista, että mites Applen tai Windowsin tuotteiden käyttäjät? Nopealla haulla mazec näyttäisi löytyvän App Storesta; Windowsin kaupasta en mene ihan takuuseen, mutta veikkaan että ei. Aedictia ei löydy kummastakaan, mutta App Storen imiwa? on ymmärtääkseni kovin kehuttu (ja vielä ilmainen!), Windowsin puolella taas uskaltanen ehkä suositella Tango Masteria

Mitä tuumit, olisiko esittelemästäni kombinaatiosta hyötyä japanin opinnoissasi? Vai osaisitko suositella vielä jotakin parempaa tabletti/älypuhelin -pohjaista ratkaisua?

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kanjikarusellini kulmakivet

4 kommenttia

Tässä ensimmäisessä "kunnollisessa" merkinnässä ajattelin lyhyesti esitellä, mitä ja miten tällä hetkellä pääsääntöisesti opiskelen. Koska aikomukseni on kirjoittaa tässä merkinnässä sivuamistani aiheista myöhemmin vielä lisää, on tämä merkintä enemmän sellainen yleiskatsaus, liikkeellelähtö tai potku virtuaalisiin blogipersuksiin. Miten sen haluaakaan ottaa!

Kuten joku hyvin harva ja valittu saattaa muistaa, kaksi vuotta sitten vouhkasin tässä blogissa (blogin nimeä myöten) radikaaleista. Radikaalit ovat siis kanjin osia, rakennuspalikoita, joista jotkut voivat toimia itsenäisinä kanjeina, toiset taas ovat aina vain muiden kanjien osina. Esimerkiksi , "silmä" toimii yksinään, mutta 儿, "jalat" vaatii aina jonkun kaverikseen. (Nämä kaksi muuten yhdessä muodostavat kanjin 見, "nähdä"!) Tein aikoinaan suomennokset 214 virallisesta radikaalista ja tarkoitukseni oli niiden avulla lähteä kanjeja taltuttamaan. Olin jo aiemmin yliopiston japaninkursseilla (2009-2012) sekä vaihdossa ollessa (2012-2013) kanjeja opiskellut, mutta olin ehtinyt jo unohtaa suurimman osan oppimastani. Radikaali-listaani uurastin hitaahkosti johonkin puolenvälin tienoille, mutta sitten iski pääsykoekausi ja kaikki aikani ja energiani kului ennakkotehtäviin ja japanin opinnot jäivät tauolle (ja tämä blogi kuoli).

Ajatus kanjien opiskelusta radikaalien näkökulmasta ei ole kadonnut elämästäni mihinkään, mutta tänä vuonna hylkäsin viimein uudisraivaajan tieni ja aloitin Heisig-metodin, koska no, on vain niin paljon helpompaa kulkea jonkun muun valmiiksi miettimää reittiä kuin itse puoliksi umpimähkään huitoa viidakkoveitsellä pitkin umpeen kasvanutta opintopöheikköä. (Tai siltä se ainakin silloin tuntui.)

Millaista opiskeluni tällä hetkellä sitten on?


Nykyisen päntäämiseni voi jakaa periaatteessa kahteen: aktiiviseen ja passiiviseen opiskeluun. Aktiivista opiskeluani edustaa päivittäinen 10-30 uuden kanjin merkityksen mieleenpainaminen sekä aiemmin opettelemieni kanjien merkitysten kertaus. Heisig-metodissa tämä tarkoittaa sitä, että keksin kullekin uudelle kanjille tarinan, jonka avulla opin muistamaan kanjin eri radikaalit, niiden järjestyksen sekä kanjin merkityksen. Fyysisiä työvälineitä opiskelussani ovat tabletti, vihko sekä kourallinen erivärisiä kyniä, Tablettia käytän Heisigin Rembering the Kanji -ekirjan lukemiseen, avainsanojen tarkistamiseen Aedict-sanakirjalla sekä kanjien kertaamiseen Anki-muistikorttisovelluksella. Vihkoa ja kyniä taas käytän tarinoiden ylöskirjoittamiseen sekä kanjien radikaalien visuaaliseen hahmottamiseen (sekä toisinaan tarinoiden inspiroimien "fyysisten" kuvien piirtämiseen).

Passiivista opiskeluani taas edustaa japaninkielisten radio-ohjelmien ja podcastien kuunteleminen aina kun mahdollista (nytkin tätä merkintää kirjoittaessani taustalla pöpöttää japaninkielinen radiojuontaja). Myös elokuvissa, tv-sarjoissa ja musiikissa suosin japaninkielistä tuotantoa. Taustalla tähän on hieman AJATT-henkinen ajatus japanin kieleen tottumisesta, päivittäisestä uppoutumisesta, jonka myötä kieli ei ole vain oppikirjoihin vangittu vieras vaan elävä ja parhaimmillaan viihdyttävä, rentouttava ja oikeasti kiinnostava kumppani. Toistaiseksi en vielä juurikaan lue japaniksi, mutta se on seuraavaksi listallani. Tarkoitukseni olisi myös alkaa aktiivisemmin puhua ja kirjoittaa japaniksi (kaikista pelottavin juttu edelleen, vaikka olen ehtinyt vaihdossakin olla ja kaikkea!).

RTK:a on jäljellä vielä reippaasti yli puolet, joten toistaiseksi aktiivinen opiskeluni on pitkälti sen ympärille rakentuvaa. Olen kuitenkin miettinyt ottavani oheen myös jotakin muuta, esimerkiksi jonkun JLPT N2 -ankipakan.

Mitä japanin kielen osa-aluetta parhaillaan opiskelet ja miten? Olisi mukavaa vaikka kommenteissa kuulla! :)

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Uusi päivä, uusi mahdollisuus

0 kommenttia

Uusi päivä, uusi mahdollisuus, uusi blogi - tai ei ihan niinkään! Muutama satunnainen kävijä tietäneekin, mutta tämä blogi on kellunut internetin sekametelisopassa jo vuodesta 2013 lähtien. Olemassaolonsa parina ensimmäisenä viikkona blogiin ehti tulla peräti kolme merkintää, jonka jälkeen alkoi täysi hiljaiselo. Syy tähän heitteillejättöön muotoiltakoon nyt vaikka niin, että tuli vähän muuta ajateltavaa.

Mikä sitten toi minut takaisin tämän blogin pariin? Sama syy, kuin alunperin blogia perustaessa: haluni ja innostukseni opiskella japania. Alkuvuodesta otin itseäni niskasta kiinni ja aloitin uudelleen päivittäisen sanaston, kieliopin ja kanjien opiskelun. Opiskelun lomassa mieleeni nousee usein kaikenlaista, mistä mielelläni puhuisin jonkun kanssa. Ystäväpiiristäni toki löytyy muita japanin kielen opiskelijoita, mutta jotenkin toivon, että tämän blogin kautta voisin tavoittaa vielä lisää tyyppejä, joiden kanssa kanjien koukeroista tai kieliopin kiemuroista keskustella.

Koska asiat ja ajatukset ovat ehtineet tässä parin vuoden aikana muuttua, päätin piilottaa vanhat tekstit, vaihtaa ulkoasun ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Tarkoitukseni on kirjoittaa (mitä todennäköisimmin säännöllisen epäsäännöllisesti) omien opintojeni edistymisen lisäksi myös mm. kielenopiskelun kannalta hyödyllisistä sivustoista ja sovelluksista. Kuulisin myös mielelläni ajatuksia, ehdotuksia ja vinkkejä teiltä lukijoilta, eli jos jotakin tulee mieleen, rohkeasti vain kommenttia kirjoittamaan!

Jos muuten mietit, että mikä olen naisiani... Olen Hilda, reipas kaksikymppinen graafisen suunnittelun opiskelija pk-seudulta. Olen opiskellut japania vuodesta 2010 lähtien ja ollut vuoden verran vaihto-opiskelemassa Tokion lähellä, Daito Bunkan yliopistossa. Puhun ja erityisesti ymmärrän japania jokseenkin hyvin, lukeminen on vielä varsin työn alla. JLPT-tasoissa mitattuna kielitaitoni sijoittunee jonnekin N3 ja N2 välille; tarkoitukseni olisi tänä vuonna osallistua N2-kokeeseen, eli tekemistä vielä on... Mutta ei se mitään! Kyl kaik lutviutuup! n___n