Tässä ensimmäisessä "kunnollisessa" merkinnässä ajattelin lyhyesti esitellä, mitä ja miten tällä hetkellä pääsääntöisesti opiskelen. Koska aikomukseni on kirjoittaa tässä merkinnässä sivuamistani aiheista myöhemmin vielä lisää, on tämä merkintä enemmän sellainen yleiskatsaus, liikkeellelähtö tai potku virtuaalisiin blogipersuksiin. Miten sen haluaakaan ottaa!
Kuten joku hyvin harva ja valittu saattaa muistaa, kaksi vuotta sitten vouhkasin tässä blogissa (blogin nimeä myöten) radikaaleista. Radikaalit ovat siis kanjin osia, rakennuspalikoita, joista jotkut voivat toimia itsenäisinä kanjeina, toiset taas ovat aina vain muiden kanjien osina. Esimerkiksi 目, "silmä" toimii yksinään, mutta 儿, "jalat" vaatii aina jonkun kaverikseen. (Nämä kaksi muuten yhdessä muodostavat kanjin 見, "nähdä"!) Tein aikoinaan suomennokset 214 virallisesta radikaalista ja tarkoitukseni oli niiden avulla lähteä kanjeja taltuttamaan. Olin jo aiemmin yliopiston japaninkursseilla (2009-2012) sekä vaihdossa ollessa (2012-2013) kanjeja opiskellut, mutta olin ehtinyt jo unohtaa suurimman osan oppimastani. Radikaali-listaani uurastin hitaahkosti johonkin puolenvälin tienoille, mutta sitten iski pääsykoekausi ja kaikki aikani ja energiani kului ennakkotehtäviin ja japanin opinnot jäivät tauolle (ja tämä blogi kuoli).
Ajatus kanjien opiskelusta radikaalien näkökulmasta ei ole kadonnut elämästäni mihinkään, mutta tänä vuonna hylkäsin viimein uudisraivaajan tieni ja aloitin Heisig-metodin, koska no, on vain niin paljon helpompaa kulkea jonkun muun valmiiksi miettimää reittiä kuin itse puoliksi umpimähkään huitoa viidakkoveitsellä pitkin umpeen kasvanutta opintopöheikköä. (Tai siltä se ainakin silloin tuntui.)
Millaista opiskeluni tällä hetkellä sitten on?
Nykyisen päntäämiseni voi jakaa periaatteessa kahteen: aktiiviseen ja passiiviseen opiskeluun. Aktiivista opiskeluani edustaa päivittäinen 10-30 uuden kanjin merkityksen mieleenpainaminen sekä aiemmin opettelemieni kanjien merkitysten kertaus. Heisig-metodissa tämä tarkoittaa sitä, että keksin kullekin uudelle kanjille tarinan, jonka avulla opin muistamaan kanjin eri radikaalit, niiden järjestyksen sekä kanjin merkityksen. Fyysisiä työvälineitä opiskelussani ovat tabletti, vihko sekä kourallinen erivärisiä kyniä, Tablettia käytän Heisigin Rembering the Kanji -ekirjan lukemiseen, avainsanojen tarkistamiseen Aedict-sanakirjalla sekä kanjien kertaamiseen Anki-muistikorttisovelluksella. Vihkoa ja kyniä taas käytän tarinoiden ylöskirjoittamiseen sekä kanjien radikaalien visuaaliseen hahmottamiseen (sekä toisinaan tarinoiden inspiroimien "fyysisten" kuvien piirtämiseen).
Passiivista opiskeluani taas edustaa japaninkielisten radio-ohjelmien ja podcastien kuunteleminen aina kun mahdollista (nytkin tätä merkintää kirjoittaessani taustalla pöpöttää japaninkielinen radiojuontaja). Myös elokuvissa, tv-sarjoissa ja musiikissa suosin japaninkielistä tuotantoa. Taustalla tähän on hieman AJATT-henkinen ajatus japanin kieleen tottumisesta, päivittäisestä uppoutumisesta, jonka myötä kieli ei ole vain oppikirjoihin vangittu vieras vaan elävä ja parhaimmillaan viihdyttävä, rentouttava ja oikeasti kiinnostava kumppani. Toistaiseksi en vielä juurikaan lue japaniksi, mutta se on seuraavaksi listallani. Tarkoitukseni olisi myös alkaa aktiivisemmin puhua ja kirjoittaa japaniksi (kaikista pelottavin juttu edelleen, vaikka olen ehtinyt vaihdossakin olla ja kaikkea!).
RTK:a on jäljellä vielä reippaasti yli puolet, joten toistaiseksi aktiivinen opiskeluni on pitkälti sen ympärille rakentuvaa. Olen kuitenkin miettinyt ottavani oheen myös jotakin muuta, esimerkiksi jonkun JLPT N2 -ankipakan.
Mitä japanin kielen osa-aluetta parhaillaan opiskelet ja miten? Olisi mukavaa vaikka kommenteissa kuulla! :)
